3. Vuorrováikkuhus ja ovttas doaibman
Rávvagiid čilgehusat rahpasit deaddilemiin alit njuolaid.
Dáidaga dahkamis viggat aktiivvalaš vuorrováikkuhussii, mas iešguđetlágan oainnuid sáhttit buktit ovdan ja nuppiid guldalit. Váttisvuođain galgá sáhttit hállat rahpasit.
Sihkkarasttángo iežan oasil, ahte buohkat gullet duođalaččat nuppiideaset ja geahččalit oaidnit áššiid nuppi geahččanguovllus?
Badjelgeahčango nuppi vásáhusaid ja dovdduid?
Earuhango jaskatvuođa kultuvrra ja viggango rihkkut dan?
Movttiidahttángo earálágan oainnuid ja árvvoštallamiid ovdanbuktimii?
Ovdanbuvttángo ja vuostáiválddángo kritihka positiivvalaččat?
Sihkkarasttángo, ahte ovdan boahtán váttisvuođaid gieđahallat rabas ságastallamis? Fuolahango das, ahte kritihka ovdanbuktán olbmuiguin ii meannuduvvo eahpeáššálaččat, muhto máhcahaga addimii movttiidahttojuvvo?
Darvánango váttisvuođaide ja ozango čovdosiid jođáneamos lági mielde?
Dáiddaduoji galgá earuhit dan dahkkis. Dahkki priváhtavuođa galgá gudnejahttit.
Doalango fuola, ahte dáiddár dahje earát dáiddaduoji buvttadeapmái oassálastán oassebealit eai almmolaččat fallehuvvo (maalitus) dahje singuin ii láhttejuvvo eahpeáššálaččat?
Dáidaga dahkan galgá leat dorvvolaš sihke fysalaččat ja vuoiŋŋalaččat. Hehtten, givssideapmi ja olggušteapmi leat gildojuvvon. Vuoigatvuohta dorvvolaš ja áššálaš meannudeapmái guoská buohkaid, maiddái gehččiid. Vejolašvuohta kritihka addimii oaivvilda seammás válmmašvuođa váldit vuostá kritihka.
Leango jurddašan dan, mo sáhtášii ráhkadit buohkaide dorvvolut bargandiliid?
Leango váldán vuhtii iežan hállanvuogi váikkuhusa dorvvolut dili ráhkadeapmái?
Gulango vuđolaččat ja bealeheamet buot oassebeliid váttisvuođaid dagahan diliin?
Giella ja barganvuogit rivdet jámma.
Áddengo, ahte giige ii sáhte álo hálddašit rivttes giellageavahusa dahje doaimma?
Geahččalango ovddidit bargobirrasa positiivvalaččat jearramiin dahje dárbbu mielde rávvemiin?
Dáidda boktá máŋggalágan dovdduid. Eaige buot negatiivvalaš dovddut šatta eahpeáššálaš doaimmas. Leango sihkkarastán, ahte unohas dovdu ii boađe ovdamearkka dihte dáiddalaš ruossalasvuođas dahje spiehkkaseaddji oaiviliin?
Ovttasbarggus doaimmadettiin metodat ja geavadagat mat leat geavahusas, galget leat dohkálaččat buot oassálastiide. Juohkehaš galgá oasistis guoddit ovddasvástádusa buorre bargoatmosfearas.
Válddángo doarvái vuhtii dáidaga dahkama noađi oassebeliide, guđet oassálastet dáidaga dahkamii?
Leango sihkkarastán, ahte barganáiggit ja barggu gáibádusat heivejit buot oassebeliide, ja váldán vuhtii vejolaš vuođuštuvvon rievdadandárbbuid?
Ollašuvvágo juohke ovttasbargui oassálasti vuoigatvuohta váikkuhit diliide, main gii nu sáhttá vásihit doaimma eahpeáššálažžan dahje vahátlažžan?
Vástidango vuollásažžan iežan doaimma áššálašvuođas ja ámmátlašvuođas?
Dáidaga dahkan sáhttá dagahit garra dovdduid ja gealdašuvvan diliid. Muittángo árvvoštallat ruossalasdilis, leago gažaldat oaivil- dahje oaidnoerohusain?
Máhtángo váldit dábálaš ja áššálaš máhcahaga vuostá oassin ámmátlaš ovdáneami?
Čielggadango váttisvuođaid namalassii áššeoasálaš olbmuiguin?
Ovttasbarggus dahje bargojoavkun doaimmadettiin vásttolaš olbmuid dahje ovdaolbmuid galgá nammadit doaimma álggus. Oassálastit ja oassebealit galget diehtit, geasa váldit oktavuođa ja mo doaibmat váttisvuođadiliin.
Leango diđolaš iežan ja nuppiid bargamii gullevaš geatnegasvuođain ja vuoigatvuođain?
Leango váldán vuhtii, ahte vástoolbmo mearrideapmi sáhttá bargojoavkku dahje eará friddja servoša buohta oaivvildit bođudoaibmi dárbbu?
Leago bargogeavadagain sohppojuvvon ovttas ja reahkkágo diehtojohtin?
Kultursuorggi ámmátolmmoš galgá earuhit, goas ja mo son doaibmá ovdaolbmo sajádagas. Giige ii galgga álgit ovdoolbmosajádahkii oahpásnuvakeahttá seammás dasa gullevaš geatnegasvuođaide.
Doaimmango ovdaolmmožin láhkaásaheami eaktudan vugiin?
Ovdaolmmoš dahje bargojoavkku lahttu, gii lea njunuš sajádagas, galgá diehtit ovddasvástádusaidis ja fuolahit oassálastiid dorvvolaš ja ehtalaččat bistevaš bargodiliin?
Leango vástoolmmožin sihkkarastán, ahte dovddan doarvái láhkaásaheami ja dárbbašlaš rávvagiid áššálaš diliid lágideapmin, studeren dárbbu mielde ja čuovun birastahtti servodaga bargamii gullevaš ovdáneami?
Dovddango dáiddasuorgán guoski ehtalaš rávvagiid ja čuovungo daid?
Buoremus dáiddalaš loahppabohtosa háhpohallan sáhttá muhtumin leat ruossalasvuođas buriin jođiheami geavadagaiguin. Jurddašango rabas mielain iešguđetlágan bargoveaju buorideaddji čoavddusevttohusaid?
Leango bargoaddin doaibmi searvvi stivrra lahttun sihkkarastán, ahte geavahusas lea doarvái máhttu bargiiguin meannudeapmái lága mielde.
Mearrádusaid dahkamis galgá earuhit ja vuhtiiváldit easttalašvuođaid.
Earuhango unna riikkas álkit šaddi čanolašvuođaid dahje ovdajurdagiid fuolkevuođa, oahppásiid dahje eará gaskavuođaid vuođul?