4. Bargan
Rávvagiid čilgehusat rahpasit deaddilemiin alit njuolaid.
Barggus dahje prošeavttas dahkkojuvvo ovddalgihtii čielga soahpamuš, man sisdoalus ja váikkuhusain buot soahpamušoassebealit dihtet. Diliin, main bargoeaktosoahpamuš ii heivehuvvo, viggat čuovvut heivvolaš refereanssaid ja rávvagiid.
Leango ráhkadan buot oassebeliide vuoiggalaš ja čielga soahpamuša?
Čuovungo bargoeaktosoahpamuša áššáigullevaš vugiin, jos lean dasa lága dahje soahpamuša vuođul geatnegahtton?
Leango sihkkarastán, ahte iešguđet oassebeliin lea leamaš doarvái áigi oahpásnuvvat soahpamuša sisdollui ovdal vuolláičállima?
Leango sihkkarastán, ahte soahpamušguoibmán lea ádden soahpamuša sisdoalu ja dan váikkuhusaid?
Leango sihkkarastán, ahte in máksin geavat buorrin dáiddára dahje eará kulturámmátolbmuid áŋggaštusa suorgái ja sin lunddolaš dárbbu bidjat bargguidis gehččiide oažžumii?
Leango dáiddárin oahpásnuvvan doarvái bures dáiddagaskkusteaddjiid ja eará kultursuorggi bargiid ánssášanmálliide ádden dihtii maiddái sin ekonomalaš dárbbuid?
Viggango iežan oasil vejolašvuođaid mielde ovddidit kollektiivvalaš soahpama surggiin, main dat lea heajut suoji dihte ákkastallon ja main iehčanas ámmáthárjeheaddjit leat ráđđádallansajádagas oasil sullasaš sajádagas go bargogaskavuođat bargit?
Buot barggus čađahuvvo árvvas máksu. Jos oassi das ii leat ruhtamearat, muhto eará ávki mii boahtá dahkkái, galgá ávki leat duođalaš ja meroštallojuvvon.
Leango váldán vuhtii doarvái bures, ahte dáiddárat ja earát kultursuorggi ámmátolbmot galget sáhttit bargguinis gokčat eallingoluidis?
Guottángo ovddasvástádusa suorggi bissovašvuođas fállamiin bargojuvvon barggus áššálaš buhtadusa?
Leango meroštallan ovttasbarggus bargiiguin ruđalaš buhtadusa sajis mávssu vejolaš eará ovdamearkka dihte oahpuide, bargohárjánumi háhkamii dahje astoáigge doaimmaide gullevaš ávkki?
Dáiddáriid ja eará kultursuorggi ámmátolbmuid vásihan ekonomalaš hástalusaid galgá earuhit.
Reahkkágo buhtadus man fálan gáibiduvvon bargomearrái ja vejolaš materiálaide, energiijagoasttádusaide, luobahuvvon vuoigatvuođaide ja eará goluide daid oktiiheiveheami maŋŋá?
Dahkkiiguin galgá meannudit ovttaveardásaččat fuolakeahttá das doibmetgo sii veahkkeruđain, bargogaskavuođas dahje fitnodatdoallin.
Divvetgo soahpamušgaskavuođas bargogaskavuođa dovdomearkkat ja vuhtiiválditgo bálkká máksimis buot lágas mearriduvvon bargoaddimávssuid ja dáhkádusaid?
Leango sihkkarastán, ahte go bargogaskavuođa dovdomearkkat divvet barggus máksojuvvo buhtadus bálkká hámis? Leago bargobuhtadusa máksimis sohppojuvvon nu, ahte oassebealit dihtet buhtadanmálle váikkuhusain sosiáladorvui, go gažaldagas lea ii-bargogaskavuođat bargogohčus.
Leango viggan máksit ovttaveardásaš bálkká dahkkiide fuolakeahttá sin ekonomalaš sajádagas?
Leango vuhtiiváldán, ahte persovnnalaš veahkkeruhta dahje eará olgguldas ekonomalaš buhtadus ii vuolggasajis sáhte vuolidit barggus dahje dahkkivuoigatvuođas máksojuvvon buhtadusa?
Dahkkivuoigatvuođaid ja daid lagašvuoigatvuođaid galgá álo gudnejahttit. Vaikko kreatiiva barggus livčče gollan áigi, dahkki galgá áššálaččat buktit ovdan.
Leango soahpan dáiddalaš ovttasbarggu áigge, mo dahkkiid rollat ja oasit ovdanbuktojuvvojit, go duodji almmustahtto dahje ovdanbukto?
Leago dahkki- ja lagašvuoigatvuođain máksojuvvon buhtadus doarvái luobahuvvon vuoigatvuođaid hárrái.
Leango sihkkarastán dahkkivuoigatvuođabuhtadusaid sirdašuvvama buot oasálaččaide buot diliin?