1. Dáidaga friddjavuohta ja ovddasvástádus
Rávvagiid čilgehusat rahpasit deaddilemiin alit njuolaid.
Dáidaga friddjavuhtii gullá dáiddára vuoigatvuohta válljet fáttás, metodaidis ja ovdanbuktimis vugiid. Dáidaga sisdoalu ja dáidaga máŋggaláganvuođa ii galgga stivret olggobealde.
Válddángo ruhtadeaddjin dahje diŋgojeaddjin dárbbašmeahttumit beali dáidaga sisdollui?
Leango mearrideaddjin gárvvis ovddidit dakkárge dáidaga, mii ii vástit iežan vuođđooainnu dahje mielastumiid?
Dáidaga dahkan galgá gudnejahttit vuođđovuoigatvuođaid. Dáiddárat ja kultursuorggi doaibmit galget váldit vuhtii sihke iežaset ja nuppiid vuoigatvuođaid, maiddái vuoigatvuođa návddašit dáidagis.
Áddengo, ahte dáidaga dahkan ii galgga eaktudit ovttaskas olbmo buohta vuođđovuoigatvuođain luohpama, ovdamearkka dihte priváhtavuođa suojis dahje oamedovddu friddjavuođas?
Maiddái dáidagis lea ovddasvástádus servodagas, olbmuin ja luonddus. Dáidaga dahkamis galgá vuhtiiváldit dan ekologalaš, sosiála, ekonomalaš ja kultuvrralaš váikkuhusaid.
Doaibma mii ii háhpohala vuoittu, spiehkkasa márkanvuolggalaš doaimmas. Leango sihkkarastán, ahte buot ja buotlágan oassebeliid vejolašvuođat ealáhusa hárjeheapmái ollašuvvet?
Leatgo čovdosat maid lean válljen nu ekologalaččat go vejolaš daid resurssaid mielde mat lea geavahusas?
Máŋggaláganvuohta lea vealtameahttun doaibmi dáidda- ja kultureallimii.
Iešguđetlágan dáiddahámiid gaskasaš árvvošteami galgá doarjut.
Bijango iežan dáiddasuorggi dahje dáiddašlája nuppiid bajábeallái?
Leango váldán doarvái čielgasa diliin ja dárbbuin, maid eará dáiddahámit gáibidit ja dárbbašit?